Muutama kuukausi takaperin ajattelin, ettei joulu tule tänä vuonna meille ollenkaan. Siinä ei ole enään mitään mieltä. Niin piti olla erilainen joulu, mutta kas kummaa tulihan se. Ja meillä näyttääkin ihan joululta.
Kotona tuoksuu Pizza(?) piparit ja joulukuusi. Huomenna tuoksuu riisipuuro, kinkku, savukala ja lanttulaatikko. Huomenna aamulla menemme pikkuisemme haudalle viemään kynttilät ja jokin pieni "lahja", sitten vasta syömme riisipuuron samalla kun sauna lämpiää taustalla. Kyllä siitä aatto saadaan rakennettua.
Tänä jouluna ollaan ihan vain kaksin. Saa rauhassa tirauttaa muutaman kyynelen, kun ikävä korventaa nyt jo niin voimakkaana.
Tämän piti olla niin erilainen joulu. Tämän piti olla ensimmäinen joulu kun meitä on kolme. Kotona, sillä onhan meitä nytkin kolme, mutta yksi ei vaan ole enää ruumiillisesti läsnä. Meidän piti opetella vauva-arkea, mutta nyt me opetellaan surua.
Ja kuinka monta kohtalotoveria minullakin on tänä jouluna, niin surullisen paljon :'( Voimia ihan kamalan paljon! <3
Itse taidan sulkea facebookit ym. koko jouluksi, kun minuun sattuu tällähetkellä toisen onni. Tiedän että se on tyhmää. Enkä tietenkään toivoisi sitä keltään muulta pois, mutta kun tietää mitä itselläkin piti olla ja me menemme haudalle meitä kolmea muistamaan, niin kyllä siihen sattuu katsoa toisen pikku Pirkon tai Pirkan ensimmäistä joulua.
Mutta silti onneksi on joulu. Onneksi on niin kaunista ja tunnelmallista. Olkookin se tämä joulu ja moni muukin surun murtamaa, mutta tiedän aina että tämä tuo tulevaisuudessa myös sen kauniin muiston pienokaisestamme. Meillä on meidän arvokkain tähtemme ja se ei ole ikinä kenenkään muun kuin meidän, puoliksi <3
Hieman jäi surusävytteiseksi tuo teksti, mutta mitäpä sitä poistamaan kun se nyt on minun elämäni.
Silti toivotan kaikille ihanaa ja rauhallista joulua! Rakastakaa sitä perhettänne ja vierustoverianne ihan äärettömän paljon ja näyttäkää se. Unohtakaa riidat ja halatkaa. Halausta minä kaipaan ja kainalossa tämän joulun ajattelinkin viettää <3
